Politiikka ja maailma

Kun katsoo sata vuotta taaksepäin, maailma näyttää alkeelliselta. Jo viisikymmentä vuotta riittää samaan vaikutelmaan. Kokemus on meille niin itsestään selvä, että sitä on vaikea pitää historiallisena. Silti se on varsin uusi.

Norjan Nobel-komitea myönsi perjantaina 9. lokakuuta rauhanpalkinnon eteläafrikkalaiselle juristille Navanethem "Navi" Pillaylle hänen työstään rauhan ja kansainvälisen oikeuden edistämiseksi. Se oli hieno ja tärkeä päätös.

"Vaalien varastaminen" on sanapari, jonka Donald Trump teki maailmankuuluksi. Kannattaa muistaa, miten hän sitä käytti ja katsoa sitten, mitä Suomessa juuri nyt ehdotetaan.

Suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa "markkinamyönteisyys" niputetaan usein yhdeksi ja samaksi asiaksi. Todellisuudessa kyse on kahdesta hyvin erilaisesta – jopa vastakkaisesta – ajattelutavasta. Ero ei ole akateeminen hiustenhalkomista, vaan se ratkaisee käytännössä sen, syntyykö yhteiskuntaan rakenteellista korruptiota vai ei. Kyse ei...

Korruptiosta puhutaan usein moraalisena kysymyksenä: huonot ihmiset tekevät huonoja asioita. Todellisuudessa korruptio on ensisijaisesti rakenteellinen kysymys. Se kertoo siitä, millaiset järjestelmät tekevät väärinkäytöksistä helppoja tai vaikeita, näkyviä tai piilotettuja. Tässä piilee demokratian ja autoritäärisen hallinnon perustavanlaatuinen...

Kiusaamisesta puhuttaessa ajatukset kääntyvät yleensä koulumaailmaan. Luokkaan, välituntipihaan, kuiskailuun käytävällä ja siihen yksinäiseen lapseen, joka alkaa vähitellen kutistua omaksi varjokseen. Suomessa koulukiusaamisesta on puhuttu paljon, eikä syyttä. Sen seuraukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän.

Liberalismi on yksi länsimaisen yhteiskunnan keskeisimmistä aateperinteistä, mutta samalla yksi väärinymmärretyimmistä. Sitä käytetään usein yleisnimityksenä hyvin erilaisille näkemyksille, vaikka todellisuudessa liberalismin sisällä käydään jatkuvaa keskustelua siitä, mikä on yksilön, markkinoiden ja valtion oikea suhde.

Tuo lause Kohtuus on kuolemaa, joka löytyy Miljoonasateen Marraskuu -kappaleesta, nousi mieleeni pari päivää sitten, hieman yllättäen. Se ei tullut nostalgisena kaihona kasari-Suomeen, vaan nykypäivän Eurooppaan ja siihen kummalliseen peilikuvaan, joka politiikasta on viime vuosina muodostunut.