Kansainvälinen oikeus ei ole politiikkaa
Norjan Nobel-komitea myönsi perjantaina 9. lokakuuta rauhanpalkinnon eteläafrikkalaiselle juristille Navanethem "Navi" Pillaylle hänen työstään rauhan ja kansainvälisen oikeuden edistämiseksi. Se oli hieno ja tärkeä päätös.
Pillayn ura on käytännössä kansainvälisen oikeuden nykyhistoria. Hän johti Ruandan kansanmurhatuomioistuinta, jonka Akayesu-tuomio vuonna 1998 tunnusti ensimmäistä kertaa raiskauksen kansanmurhan teoksi. Hän toimi Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomarina ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettuna. Viimeksi hän johti YK:n tutkintakomissiota, joka selvitti tapahtumia Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla.
Komitea perusteli valintaa sillä, että Pillay on ollut keskeinen tekijä siinä, että sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhat tuodaan oikeuteen. Palkinto muistuttaa, että rauha ei synny pelkästä voiman tasapainosta. Se tarvitsee sääntöjä, jotka koskevat kaikkia.
Johon kalikka kalahtaa
Reaktiot tulivat nopeasti. Israelin ulkoministeriö kutsui palkintoa groteskiksi aseeksi Israelin vastaisen vihan oikeuttamiseksi. Donald Trump kirjoitti, että komitea oli halventanut palkinnon, ja Valkoinen talo asetti samana päivänä uusia pakotteita ICC:tä vastaan.
Samaa linjaa on toistettu äärioikeistolaisissa piireissä myös meillä. Valintaa on haukuttu puolueelliseksi, ja ICC:n sekä YK:n ihmisoikeuselinten on väitetty olevan Israelia vastaan. Perusteeksi on esitetty, että niissä istuu muslimeja ja että ne ovat ottaneet kantaa Israelin toimiin Gazassa.
Argumentti on kestämätön. Tuomioistuimen arvo ei riipu siitä, mitä uskontoa sen tuomarit tunnustavat, vaan siitä, noudattavatko he lakia ja menettelysääntöjä. Jos tuomari kelpaisi vain silloin, kun hän jakaa oman taustamme, emme puhuisi oikeudesta vaan omasta leiristä.
Miksi kansainvälinen oikeus on tärkeä
Kansainvälinen oikeus on pienen maan paras turva. Suomi ei pärjää voimalla, vaan sillä, että sopimukset pitävät ja rajoja ei siirretä väkisin. Samat säännöt, jotka suojaavat Ukrainaa, suojaavat Gazan siviilejä ja israelilaisia panttivankeja.
Sotarikosten tutkinta ei ole poliittinen mielipide. Se on menettely, jossa näyttö kerätään, syytetty kuullaan ja ratkaisu perustellaan juridisin argumentein. ICC:n kautta haetaan vastuuseen yhtä lailla Venäjän johtoa kuin Hamasin ja Israelin päättäjiä.
Kun suurvalta asettaa pakotteita tuomioistuimen tuomareille ja syyttäjille, se ei puolusta oikeutta vaan ilmoittaa olevansa sen yläpuolella. Juuri siksi palkinto tuli oikeaan aikaan.
Tasapuolisuus vaatii moninaisuutta
Kansainväliset tuomioistuimet on tarkoituksella koottu koko maailmasta. Kansainvälisen tuomioistuimen ICJ:n perussääntö edellyttää, että tuomarit edustavat maailman eri sivistysmuotoja ja oikeusjärjestelmiä. ICC:n tuomareita valittaessa on otettava huomioon eri oikeusperinteet, maantieteellinen edustavuus ja sukupuolten tasapaino.
Tämä ei ole puolueellisuutta vaan sen vastalääke. Tuomioistuin, jossa istuisi vain konservatiivisia kristittyjä länsimaisia miehiä, ei olisi uskottava valtaosalle maailman ihmisistä. Sen ratkaisuja pidettäisiin vain yhden leirin oikeutena.
Tuomioistuimen legitimiteetti syntyy siitä, että kaikki osapuolet voivat tunnistaa sen omakseen. Siksi niissä on tuomareita Afrikasta, Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Euroopasta, kristittyjä, muslimeja, hinduja, juutalaisia ja uskonnottomia. Heitä yhdistää sitoutuminen samaan lakiin.
Ei ristiretki eikä uskonsota
Käynnissä ei ole ristiretki eikä uskonsota mihinkään suuntaan. Kun Israelin toimia tutkitaan, kyse ei ole juutalaisia vastaan käydystä kampanjasta. Kun Hamasin johtajista on annettu pidätysmääräyksiä, kyse ei ole hyökkäyksestä islamia vastaan. Kumpaakin arvioidaan samoilla säännöillä.
Kansainvälinen järjestelmä on syntynyt toisen maailmansodan raunioilla juuri siksi, ettei konflikteja ratkaistaisi uskon, kansallisuuden tai voiman perusteella. YK:n, sen ihmisoikeuselinten ja kansainvälisten tuomioistuinten avulla ratkotaan maailman isoimpia ongelmia: sotia, ilmastonmuutosta, pakolaisuutta ja nälkää.
Tavoite on yksinkertainen ja kunnianhimoinen. Pyritään löytämään tapoja, joilla kaikki ihmiset voivat elää tällä maapallolla turvassa ja ihmisarvoisesti, uskonnosta ja syntymäpaikasta riippumatta.
Lopuksi
Navi Pillayn palkinto on viesti siitä, että oikeus kuuluu kaikille, myös vahvoille ja heidän liittolaisilleen. Kun palkinto saa vallanpitäjät älähtämään, se kertoo lähinnä siitä, että viesti on mennyt perille.
Suomen kannattaa seistä kansainvälisen oikeuden takana silloinkin, kun se on epämukavaa ystävillemme. Muuten sitä ei ole silloinkaan, kun tarvitsemme sitä itse.
Lähteet
Nobel-komitean tiedote 9.10.2026
Al Jazeera: Nobel Peace Prize awarded to Navi Pillay
UN News: Former UN human rights chief Navi Pillay awarded Nobel Peace Prize
Kuva: Antônio Cruz / Agência Brasil, CC BY 3.0 BR. Grafiikkamuotoon muokkaaja Kalle Euro Claude Opus 5,5-tekoälyllä.