Kun instituutio alistetaan egolle – mitä Valkoisen talon itäsiiven purku kertoo vallasta, kulttuurista ja korruptiosta

Presidentti Trumpin ilmoitus purkaa Valkoisen talon historiallinen itäsiipi ja korvata se "uudella juhlasalilla" on paljon enemmän kuin kiinteistöhanke. Se on symbolinen teko, joka kertoo suhteesta valtaan, demokratiaan ja yhteiseen kulttuuriperintöön. Kolmesta näkökulmasta katsottuna päätös on huolestuttava – ja paljastaa, kuinka haurasta demokraattinen instituutio voi olla, jos sen ydinajatus unohtuu.

1. Vallassa olevan suhde instituutioon

Demokratiassa instituutiot ovat yksilöä suurempia. Presidentti ei omista Valkoista taloa, vaan toimii sen tilapäisenä haltijana – osana pitkää jatkumoa. Kun vallankäyttäjä alkaa kohdella valtiollisia rakennuksia henkilökohtaisina projekteinaan, ollaan kaukana siitä periaatteesta, että valta on kansan eikä yksilön.

Trumpin suunnitelma juhlasalista on räikeä muistutus siitä, miten helposti demokraattinen hallintokulttuuri voi liukua kohti henkilöpalvontaa, kun vallan ja instituution välinen raja hämärtyy.

2. Rakennuskulttuurin ja historian hävittäminen

Valkoisen talon itäsiipi ei ole pelkkä osa rakennusta, vaan se on osa Amerikan poliittista muistia. Siellä on järjestetty tilaisuuksia, joissa on kunnioitettu sodan veteraaneja, surtu tragedioita ja juhlistettu demokratian suuria hetkiä.

Sen tuhoaminen "modernin juhlasalin" tieltä olisi kuin pyyhkäisisi pois sivun kansakunnan yhteisestä historiasta. Rakennettu ympäristö on osa kulttuurista identiteettiä, ja sen korvaaminen mauttomalla, yksittäisen johtajan maineen pönkittämiseksi tarkoitetulla arkkitehtuurilla on vastoin kaikkea, mitä demokraattinen yhteiskunta edustaa.

3. Korruption ja vallan verkostojen hajua

Trump on ilmoittanut, että juhlasalin rahoitus ei kuormittaisi valtion budjettia – rakennus toteutettaisiin "yksityisin lahjoituksin". Se kuulostaa edulliselta, mutta todellisuudessa on vaarallista. Kun rakennushankkeita rahoittavat yritykset, joilla on omia poliittisia tavoitteita, syntyy suora riski: vaikutusvaltaa voi ostaa.

On vaikea nähdä, että tällainen järjestely olisi muuta kuin korruptiota kauniimpien sanojen takana. Yritysten rahoitus ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan sijoitus ja sijoituksilla odotetaan vastapalveluksia.

Demokratia näkyy myös tiilissä ja laasteissa

Valkoisen talon muuriin kajoaminen ei ole pelkkä arkkitehtoninen teko. Se on teko, joka kertoo, mitä vallankäyttäjä ajattelee vallan rajoista, historiasta ja vastuusta.

Demokratia näkyy konkreettisesti siinä, että yhteiset rakennukset eivät ole henkilökohtaisia monumentteja. Niiden arvo ei ole loistossa vaan jatkuvuudessa – siinä, että ne kestävät presidentit, aikakaudet ja egojen aallot.