Kaupunkien menestys ratkaistaan siinä, miten ne osaavat hyödyntää maahanmuuton

07.11.2025

Suomen tulevaisuuden menestys ja erityisesti kaupunkien menestys ratkaistaan työvoimassa. Ja työvoiman kohtalo ratkaistaan maahanmuutossa.

Suomen demografinen kehitys on poikkeuksellisen jyrkässä laskussa. Työikäinen väestö vähenee, ja samaan aikaan eläkkeelle jäävien määrä kasvaa nopeasti. Ilman ulkomaista työvoimaa Suomen talous ja hyvinvointipalvelut eivät yksinkertaisesti pysy pystyssä. Tämä ei ole mielipide, vaan tilastollinen tosiasia.

Samaan aikaan maahanmuutto on pysyvästi korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Ukrainalaisten sotapakolaisten suuri virta nosti lukuja hetkellisesti, mutta myös ilman sitä maahanmuuton taso on vakiintunut uudelle, aiempaa korkeammalle tasolle. Tämä on historiallinen mahdollisuus, jos osaamme tarttua siihen oikein.

Suurin osa Suomeen muuttavista on työikäisiä tai opiskelijoita. He tuovat mukanaan energiaa, osaamista ja halua rakentaa uutta elämää. Mutta se, millaiseksi heidän panoksensa työelämässä ja yhteiskunnassa muodostuu, riippuu paljon meistä.

Kaupungeilla on tässä ratkaiseva rooli. Työn, opiskelun ja arjen sujuvuuden rinnalla tarvitaan kiinnostavia kulttuuri- ja liikuntapalveluita, elävää kaupunkielämää, laadukasta sosiaalista infrastruktuuria sekä hyvää ja turvallista elinympäristöä.

Laadukas sosiaalinen infrastruktuuri tarkoittaa toimivaa varhaiskasvatusta ja koulutusta, sujuvia terveyspalveluita, yhteisöllisiä ja turvallisia asuinalueita sekä monipuolisia tapahtumapaikkoja — areenoita, stadioneita, konsertti- ja kulttuuritiloja — jotka luovat kaupunkiin energiaa ja yhteenkuuluvuutta.

Nämä ovat asioita, jotka tekevät kaupungista paikan, jossa halutaan asua ja jäädä.

Yhtä tärkeää on asenne. Menestyvät kaupungit ovat niitä, joissa uusi tulija kohdataan ystävällisesti ja kiinnostuneesti, ei epäluuloisesti. Positiivinen, hyväksyvä ilmapiiri on vetovoimatekijä yhtä lailla kuin työpaikat tai koulut. Rasismin ja syrjinnän torjuminen ei ole pelkkä arvo- tai oikeuskysymys, vaan myös kilpailukykykysymys: syrjivä yhteiskunta karkottaa osaajat.

Kansainväliset työntekijät eivät tuo vain osaamistaan, vaan myös uusia tapoja ajatella, toimia ja tehdä yhteistyötä. He tuovat mukanaan kontaktiverkostoja, kulttuurien tuntemusta ja moninaisuutta, jotka auttavat suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä uudistumaan.

Kaupunkien kilpailu ei enää ole vain yritysten tai investointien kilpailua. Se on kilpailua ihmisistä, eli osaajista, opiskelijoista, perheistä, unelmista.

Ne kaupungit, jotka onnistuvat tekemään maahanmuutosta voimavaran, eivät ongelman, ovat ne jotka menestyvät tulevaisuudessa.