Ihmisten kaupungeissa tehdään tilaa ihmisille, ei autoille

Kaupunkien vetovoima on aina ollut kiinteästi yhteydessä siihen, kuinka hyvin ne pystyvät tarjoamaan asukkailleen ja vierailijoilleen tilaa ja mahdollisuuksia nauttia ympäristöstään. Vetovoimaiset kaupungit ovat niitä, joissa on tilaa ihmisille, oleskelulle, palveluille ja viihtyisyydelle. Niissä ei keskitytä pelkästään tehokkuuteen tai liikenteen sujuvuuteen, vaan myös siihen, miten kaupunkitila palvelee kansalaisten arkea ja hyvinvointia.

Helsingissä tehtiin Esplanadilla kokeilu, jossa vähennettiin autokaistoja ja tehtiin osasta parkkipaikoista terasseja, joihin tuotiin myös runsaasti kasveja luomaan viihtyisyyttä. Polemiikki oli kova ja mm. luksuslaukkufirma Luxbagin omistaja valitti, että hänen kauppaansa tullaan ostoksille oventeteen autolla. No, nyt kun kokeilu päättyi ja parkkipaikat palasivat, on Pohjoisesplanadin jalkakäytävä parkkeerattuine autoineen melko ankea. Ehkä niitä kasseja myydään nyt enemmän.

Turussa Aurajoen itärantaa on remontoitu pitkään. Remontti alkaa olla valmis. Itärannalla kavennettiin autojen tila kahteen kaistaan ja alueelta lähti parkkipaikkoa. Lisää tilaa saivat pyöräilijät ja jalankulkijat. Aurajokiranta on Turun suosituinta oleskelualuetta, jonka yhteydessä on jokilaivat ja paljon tapahtumia. Silti monille autoteiden kaventaminen ja parkkipaikkojen poistaminen kaupungin kivoimmilta paikoilta on ollut liikaa.

Tilaa ihmisille

Yksi suurimmista virheistä, jonka kaupungit usein tekevät, on se, että ne uhravaat liikaa tilaa autoille. Autojen määrän lisääntyminen tuo mukanaan liikennettä, ainakin vielä pakokaasua ja katupölyä, riskitilanteita ja usein myös kaupungin viihtyisimpien paikkojen menettämisen ihmisiltä. Autot vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevaksi ja elinvoimaiseksi kaupunki koetaan.

Kaupunkitilan suunnittelussa olennaista on, että kaupungin sydän kuuluu ihmisille. Kaupungit, joissa keskusta-alueet, puistot ja kävelykadut on suunniteltu siten, että autoille ei ole ensisijaista tilaa, ovat ne paikat, joissa ihmiset viihtyvät parhaiten. Erityisesti suosituimmissa kaupunkikohteissa, kuten historiallisilla alueilla ja kulttuurikeskuksissa, on elintärkeää, että kävely- ja oleskelutila saavat olla hallitsevassa asemassa. Näin suunnitellut kaupungit ovat halutuimpia matkakohteita, mutta myös niiden keskustat pysyvät arjessa elävinä.

Palvelut ja viihtyisyys ovat kaupunkien sydän

Kaupunkien vetovoima perustuu myös siihen, kuinka helppoa on saada tarvitsemiaan palveluja. Hyvin suunnitellut ja saavutettavat palvelut, kuten kahvilat, ravintolat, kaupat, kulttuurikohteet ja myös esimerkiksi terveyspalvelut, tekevät kaupungista elinvoimaisen ja houkuttelevan. Tällöin ihmiset viihtyvät kaupungissa paitsi työnsä vuoksi, myös sen vuoksi, että arjen palvelut ovat helposti saavutettavissa.

Viihtyisyys ja visuaalinen kauneus ovat lisäksi tärkeä osa kaupungin vetovoimaa. Kaupunki, jossa on laadukasta arkkitehtuuria, viheralueita, puistoja ja mukautettuja oleskelualueita, houkuttelee paikallisia asukkaita ja turisteja nauttimaan kaupungin sydämestä. Esimerkiksi hyvin suunnitellut aukiot, penkit, varjot ja kauniit katukivetykset tekevät oleskelusta mukavaa ja rentouttavaa. Tämä on erityisen tärkeää, kun puhutaan suurista kaupungista, joissa ahtaudesta ja kiireestä huolimatta halutaan kokea rauhaa ja tilaa.

Kaupungit, joissa autoille ei uhrata parhaita paikkoja

Kun kaupunkien tilaa suunnitellaan, tulisi miettiä, kuinka rajalliset resurssit ja tilat voidaan jakaa tasapuolisesti. Parhaat paikat – eli ne alueet, joissa ihmiset voivat rauhassa nauttia ympäristöstään, tavata ystäviä ja tehdä ostoksia – eivät saa olla varattuja vain ajoneuvoille. Pysäköintialueet, kadunvarsipaikat ja autot vievät tilan, joka voisi vetää puoleensa kävelijöitä ja muita kaupunkilaisia. Kaupungin tärkeimmät ja eniten viihtyisyyttä edistävät paikat tulisi suunnitella niin, että ne ovat ensisijaisesti jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden kaupunkilaiskäyttäjien käytettävissä.

Esimerkiksi monissa Euroopan kaupungeissa, kuten Amsterdamin ja Kööpenhaminan kaltaisissa paikoissa, on nähty, kuinka autojen roolia on rajoitettu keskeisillä alueilla ja tilaa on annettu julkisille kulkuneuvoille ja jalankulkijoille. Tämä ei ole vain ympäristöteko, vaan se parantaa myös kaupungin elämänlaatua, terveyttä ja yleistä hyvinvointia.

Kööpenhamina on pitkään ollut edelläkävijä jalankulku- ja pyöräilykaupunkina. Jo 1960-luvulla kaupunki alkoi muuttaa keskustansa autovapaaksi, alkaen Strøgetin kävelykadusta. Nykyisin suuri osa keskustasta on varattu jalankulkijoille ja pyöräilijöille, ja siellä on runsaasti viihtyisiä aukioita, viheralueita ja palveluita. Tämä on vahvistanut keskustan kaupallista vetovoimaa ja parantanut kaupunkilaisten elämänlaatua.

Saksan Freiburg tunnetaan ympäristöystävällisestä ja ihmiskeskeisestä kaupunkisuunnittelustaan. Autoliikennettä on rajoitettu keskustassa, ja julkinen liikenne on erinomaista. Lisäksi kaupungissa on panostettu mixed-use-rakentamiseen, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat ovat kävelyetäisyydellä toisistaan. Tuloksena on elävä keskusta, joka houkuttelee sekä asukkaita että matkailijoita.

Sloveniassa Ljubljana teki merkittävän päätöksen 2007 sulkea keskustansa autoilta. Aluksi muutos herätti vastustusta, mutta pian havaittiin, että liiketilat täyttyivät, katuelämä vilkastui ja ilmanlaatu parani. Kävelykeskusta on nykyisin yksi kaupungin tärkeimmistä vetovoimatekijöistä – ja myös asukkaat ovat ylpeitä siitä.

Kaupungin sydän ei ole autopaikoissa

Kaupunkien sydän on paikoissa, joissa ihmiset voivat olla yhdessä, nauttia kaupungin tunnelmasta ja kulttuurista, ja missä liikkuminen ja oleskelu on helppoa ja miellyttävää. Vetovoimaisessa kaupungissa on tilaa kävellä, pyöräillä, olla ulkona ja nauttia kauniista ympäristöstä ilman, että liikenne on esteenä. Viihtyisä kaupunki on paikka, jossa ei tarvitse jatkuvasti varoa autojen liikennettä tai etsiä parkkipaikkaa – siellä ihmiset voivat hengittää vapaasti, tavata toisiaan ja kokea kaupungin kauneuden kaikessa sen monimuotoisuudessa.

Tällaisen kaupungin rakentaminen ei ole pelkästään kaupunkisuunnittelun, vaan myös kulttuurisen ja ympäristönmukaisen asenteen kysymys. Se on kaupunki, jossa auto ei ole ensisijainen, vaan ihmiset, jotka asuvat ja elävät siellä.