
Asiantuntija-alojen kansainvälinen muutos ja arkkitehtitoimistot
Viime vuosina on keskusteltu paljon arkkitehtitoimistojen muuttumisesta sijoituskohteiksi ja osaksi suuria konserneja. Muutoksessa on tunnistettu merkittäviä haasteita, mutta samalla se on osa laajempia taloudellisia ja yhteiskunnallisia kehityskulkuja, jotka vaikuttavat arkkitehtisuunnitteluun niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ilmiöt liittyvät osin kilpailu- ja hankintalainsäädäntöön, osin EU:n sisämarkkinoiden kehittymiseen, asiantuntijapalveluiden kansainvälistymiseen ja osin nykyaikaiseen yritystoimintaan. On tärkeää analysoida muutosta realistisesti ja keskittyä aktiivisiin ratkaisuihin sen sijaan, että takerrutaan menneiden aikojen toimintamalleihin.
Haasteet liittyvät markkinarakenteen kehitykseen
Kilpailu- ja hankintalainsäädäntö ovat asettaneet uusia vaatimuksia julkisille hankkeille ja asiantuntijapalveluille. Hankintamenettelyt painottavat usein teknistä ja taloudellista tehokkuutta, mikä josasain määrin suosii suuria ja monialaisia yrityksiä. Tämä ei ole pelkästään arkkitehtuurin haaste, vaan ilmiö näkyy monilla muillakin asiantuntija-aloilla. Samalla EU:n sisämarkkinoiden kehitys ja kansainvälinen kilpailu ovat vähentäneet mahdollisuuksia pienten ja keskisuurten toimijoiden pärjätä yksin markkinoilla. Tilausten keskikoko on kasvanut myös rakennusalalla.
Näiden kehityskulkujen myötä arkkitehtitoimistot joutuvat mukautumaan entistä monimutkaisempaan toimintaympäristöön, jossa toiminnan itsenäisyys ja laatuvaatimukset ovat kohdannet uudenlaisia paineita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että laadusta pitäisi tinkiä, vaan sitä, että arkkitehdit joutuvat viestimään suunnitteluratkaisujensa arvosta ja merkityksestä entistä vakuuttavammin. Paine yritystoiminnan ja viestinnän osaamisen kehittämiseen kasvaa.
Kansainvälistyminen avaa uusia mahdollisuuksia
Kansainväliset markkinat eivät ole pelkkä uhka, vaan myös mahdollisuus. Suomalaisten arkkitehtitoimistojen kansainvälistyminen vähentää niiden riippuvuutta kotimarkkinoista ja antaa mahdollisuuden keskittyä vaativampiin, laadukkaisiin projekteihin. Kansainvälistyminen voi myös lisätä toimistojen vapautta ja luovuutta, sillä se tarjoaa tilaisuuden osallistua projekteihin, joissa suunnittelun laadulle annetaan suurempi painoarvo kuin kotimaan tiukassa kustannuskilpailussa.
Esimerkiksi Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa tarjoavat suomalaisten arkkitehtien osaamiselle hyviä mahdollisuuksia, sillä skandinaavinen arkkitehtuuri ja ekologiset innovaatiot ovat kansainvälisesti arvostettuja. Näillä markkinoilla kilpailu ei perustu pelkästään hintaan, vaan myös suunnittelun kestävyyteen, estetiikkaan ja käyttäjälähtöisyyteen. Toki mahdollisuuksia löytyy myös muualta. Näitä alueita on syytä selvittää suunnittelualan ja vientiorganisaatioidenyhteistyönä.
Ratkaisukeskeisyys yhteistyön avulla
Vaikka arkkitehtitoimistojen omistuspohjan muuttuminen kummastuttaa tottumatona, se ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono asia. Omistuspohjan monimuotoisuus tarjoaa parhaimmillaan uusia resursseja ja toimintamahdollisuuksia suunnittelualalle. Haasteisiin ei tule vastata sulkeutumalla, vaan tiivistämällä yhteistyötä tilaajien, rakennusyhtiöiden ja etenkin muiden suunnittelualojen kanssa. Parempi yhteistyö ja vähemmän arrogantti asenne luo mahdollisuuksia arkkitehdeille ja muulle rakennusalalla niin Suomessa kuin maailmalla.
Rakennushankkeiden onnistuminen riippuu yhä enemmän monialaisesta yhteistyöstä, jossa arkkitehdit, insinöörit ja rakennuttajat työskentelevät saumattomasti yhteisen tavoitteen eteen. Aktiivinen vuoropuhelu tilaajien kanssa auttaa palauttamaan laadun keskiöön ja vahvistamaan arkkitehtien asiantuntijaroolia. Lisäksi suunnittelualan sisäinen yhteistoiminta, esimerkiksi arkkitehti- ja insinööritoimistojen kumppanuudet, voivat luoda uusia liiketoimintamalleja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Rakennuttajien - kuniten etunenässä - hankintaosaamisen lisääminen on jatkuvaa työtä, jossa meillä kaikilla riitää tekemistä.
Laadun ja riippumattomuuden puolustaminen uudessa ympäristössä
On tärkeää, että suomalaiset arkkitehdit ja toimistot säilyttävät oman asiantuntijaprofiilinsa ja eettiset arvonsa myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä ei tarkoita, että perinteistä omistajuutta tulisi pitää ainoana toimivana mallina. Sen sijaan olisi pyrittävä kehittämään omistusrakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat sekä liiketoiminnan elinvoimaisuutta että suunnittelun laatua. Tässä on tapahtumassa Suomessa jo mielenkiintoisia ensimmäisiä askelia. Vanhaan ei tulla palamaan, joten on ymmärrettävä, mikä on uudessa markkinarakenteessa arkkitehtuurin kannalta tärkeintä.
Arkkitehtuurin laatu syntyy intohimosta ja osaamisesta, eikä se ole sidottu omistajan identiteettiin, vaan koko suunnitteluprosessin arvostukseen. Muutoksen edessä tärkeintä on pitää kiinni korkeista tavoitteista ja etsiä aktiivisesti keinoja niiden saavuttamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Vaikka arkkitehtitoimistojen muuttuminen osaksi suurempia kokonaisuuksia herättää perusteltuja huolia, kehityksessä on myös positiivisia mahdollisuuksia. Muutosta ei tule vastustaa pelkästään menneeseen nojaten, vaan sen edessä on oltava aktiivinen ja ratkaisukeskeinen. Suomen arkkitehtikunnan vahvuus on aina ollut sen osaamisen ja luovuuden korkea taso – nämä arvot säilyvät myös uudessa ympäristössä, kunhan niitä puolustetaan rohkeasti ja rakentavalla yhteistyöllä.